Hyvinvoiva lukio -toimintamalli

 

Hyvinvoiva lukio -toimintamallin tavoitteena on edistää lukiolaisten hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä ehkäistä opiskelu-uupumusta. Mallissa huomioidaan koko lukioaika ja opiskeluyhteisö: lukiolaiset, opettajat, opiskeluhuolto sekä muut toimijat kuten järjestöt. Toimintamalli kannattaa sisällyttää osaksi lukiokohtaista opetussuunnitelmaa, jotta se toimisi aidosti hyvinvoinnin edistämisen työkaluna. Toimintamalli sisältää menetelmiä ja työkaluja lukion hyvinvointityöhön, ryhmänohjaukseen ja opinto-ohjaukseen sekä terveystiedon ja psykologian opetukseen. Menetelmiä voi soveltaa myös muissa oppiaineissa.

”Toimintamalli kannattaa sisällyttää osaksi lukiokohtaista opetussuunnitelmaa, jotta se toimisi aidosti hyvinvoinnin edistämisen työkaluna.”

Hyvinvoiva lukio –toimintamalli kehitettiin Oulussa yhdessä Kastellin, Kiimingin ja Laanilan lukiolaisten ja lukioiden henkilökunnan kanssa. Lukiolaisten hyvinvointiin liittyvät kehittämistarpeet nousivat lukion opiskeluhyvinvoinnin työryhmistä, lukiolaisille pidetyistä työpajoista ja sähköisistä kyselyistä. Toimintoja ja hyviä käytänteitä kehitettiin esiinnousseiden kehittämistarpeiden pohjalta, niitä kokeiltiin ja arvioitiin lukioryhmillä ja kehitettiin palautteen ja vaikutusten arvioinnin pohjalta. Toimintamalliin sisältyvillä menetelmillä edistetään mielenhyvinvointia, opiskelukykyä, jatkuvaa ryhmäytymistä ja terveellisiä elintapoja. Valmiit menetelmät tukevat myös lukion henkilöstön jaksamista ja työtä.

”Hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ovat toimintamallissa erilaiset eri lukuvuosina.”

Hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ovat toimintamallissa erilaiset eri lukuvuosina. Ensimmäisenä lukuvuonna painottuu opiskeluvalmiuksien, opintoihin kiinnittymisen, elintapojen ja voimavarojen edistäminen. Toisena lukuvuonna keskitytään motivaation, elintapojen, vertaissuhteiden ja turvallisen oppimisympäristön vaalimiseen. Viimeisinä opiskeluvuosina hyvinvoinnin edistäminen tukee kirjoituksiin ja tulevaisuuteen valmistautumista – katse on jo tulevassa.

 

Menetelmiä terveellisten elintapojen, jatkuvan ryhmäytymisen, opiskelukyvyn ja mielenhyvinvoinnin tueksi

 

Terveellisillä elintavoilla edistetään lukiolaisten hyvinvointia, jaksamista ja opiskelukykyä. Toimintamalli sisältää menetelmiä terveellisten elintapojen kuten liikkumisen, unen ja ruokavalion edistämiseksi. Lukiolaisen OPAS uneen ja palautumiseen –tehtävävihkon avulla lukiolainen voi huoltaa omaa unta ja palautumista.  Oppaan tehtäviä voidaan hyödyntää myös osana terveystiedon tunteja tai opiskeluhuollon toimintaa. Liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen lukiolaisen arjessa kytketään osaksi toiminnallisia oppitunteja ja lukioiden arkea (virkistyspisteet), jotta mahdollisuus liikkumisen lisäämiseen saavuttaa kaikki lukiolaiset. Lukiolaisten ravitsemusta edistetään hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevaksi viestinnän ja työpajojen avulla. Elintapojen puheeksi ottamisen menetelmänä lukioissa toimii terveystiedon aihesisältöihin painottuva Uupuneen opiskelijan arvoitus –pakopeli.

”Terveellisiä elintapoja voi edistää terveystiedon tunnilla ja muilla oppitunneilla, opiskeluhuollossa ja lukioiden arjessa.”

Opiskelijoiden ryhmäytymistä tuetaan toiminnallisilla harjoitteilla. Toiminnalliset harjoitteet on koottu työkirjaan, joka sisältää ohjeet ja materiaalit harjoitteiden toteutukseen. Ryhmäytymisen lisäksi harjoitteet edistävät opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelutaitojen oppimista. Toiminnallisten harjoitteiden säännöllinen hyödyntäminen vahvistaa opiskelijoiden jatkuvaa ryhmäytymistä ryhmien ja opiskelukavereiden vaihtuessa. Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmillä edistetään lukiolaisten yhteisöllisyyttä, vahvistetaan kouluyhteisöön kiinnittymistä ja myönteistä suhtautumista opiskeluun. Menetelmät tauottavat lukiolaisten istumista ja mahdollistavat liikkumisen koulupäivän aikana. Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmillä voidaan tukea myös opettajien hyvinvointia muun muassa oppimisilmapiirin vahvistumisella ja opiskelijoihin tutustumisella.

”Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmillä edistetään lukiolaisten yhteisöllisyyttä, vahvistetaan kouluyhteisöön kiinnittymistä ja myönteistä suhtautumista opiskeluun.”

Lukiolaisten opiskelukykyä tuetaan erilaisilla menetelmillä ja työkaluilla. Opiskelukykyä tukevat harjoitteet toteutetaan lukioissa matalankynnyksen toimintana, esimerkiksi ruokavälitunneilla järjestettävinä opiskelukykypajoina.  Lukioiden opiskeluhuolto voi toteuttaa menetelmien avulla opiskelukykyä tukevia tunteja ja työpajoja. Opiskelukykyä tukevat harjoitukset voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmänohjauksessa. Opiskelukykypajoihin, yksilö- ja ryhmänohjaukseen soveltuvissa harjoitteissa teemoina ovat ajanhallinta, opiskelutekniikat, oppiminen, motivaatio ja omat voimavarat.

Lukiolaisten mielenhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu lukiolaisten arjessa. Tunne-, vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ja kykyjen oppiminen edistää mielen hyvinvointia ja lukiolaisen arjen sujuvuutta. Kouluyhteisössä on tärkeä tulla nähdyksi ja kysymys ”mitä sulle kuuluu” on hyvä käytäntö keskustelun avaajana. Mielenhyvinvointia tukee ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys.  Ratkaisu- ja voimavaralähtöistä Elämäni portfolio -menetelmää voidaan hyödyntää ryhmänohjauksen, opinto-ohjauksen, psykologian ja terveystiedon oppitunneilla. Menetelmällä avulla tarkastellaan menneisyyttä ja    suunnitellaan tulevaisuutta. 

”Kouluyhteisössä on tärkeä tulla nähdyksi ja kysymys ”mitä sulle kuuluu” avaa keskustelua. Mielenhyvinvointia tukee ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys.”

Mielenterveyden edistämistä tuetaan aikuisten läsnäololla lukioissa, josta Opas kuuntelee -menetelmä on hyvä käytäntö. Opas kuuntelee -menetelmä tarkoittaa käytännössä aikuisen läsnäoloa lukiossa tiloissa, missä opiskelijat viettävät aikaa oppituntien väleissä.  Lisäksi Opas kuuntelee -toiminnassa voidaan hyödyntää eläinavusteisuutta esim. koiraa. Koiran mukana oleminen lukiossa on tuonut lukiolaisten kertoman mukaan hyvää mieltä ja iloisuutta lukioon.  Eläimen mukanaolo lisää oksitosiinihormonin eristystä. Oksitosiini auttaa sosiaalisten tilanteiden hallitsemisessa, vähentää ahdistusta ja edistää vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntymistä ihmisten välillä. 

 

Toimintamallin käyttöönoton vaiheet

Toimintamallin juurtumista ja leviämistä edesauttaa, kun se sisällytetään lukiokohtaiseen opetussuunnitelmaan ja lukion työryhmä (esim. opiskeluhuoltoryhmä) kannustaa ja seuraa menetelmien käyttöä ja soveltamista. Olemme laatineet seuraavan vaiheistuksen ehdotukseksi toimintamallin käyttöönotolle:

Vaiheet:

1. Hyvinvoiva lukio –toimintamalli sisällytetään lukiokohtaiseen opetussuunnitelmaan (vastuu rehtori ja opinto-ohjaajat)
2. Lukion opiskeluhuoltoryhmä perehtyy toimintamallin tavoitteisiin, sisällyttää sen opiskeluhuollon vuosikelloon ja kannustaa mallin käyttöönottoon lukiossa
3. Toimintamallia pidetään esillä säännöllisesti lukion henkilökunnan tilaisuuksissa käsiteltäessä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä.
4. Opiskeluhuollon asiantuntija tai opettaja tutustuvat menetelmiin ja ottavat käyttöönsä omaan työhönsä soveltuvat hyvät käytännöt. He voivat myös muokata menetelmiä oman oppilaitoksen tai oppiaineen tarpeisiin sopiviksi.
5. Toimintamallin käyttöä ja kokemuksia arvioidaan säännöllisesti, ja mallia ja menetelmiä jatkokehitetään arvioinnin avulla esimerkiksi lukion opiskeluhyvinvoinnin työryhmässä.

Toimintamalliin ja menetelmiin tutustuminen vie alussa aikaa muutaman tunnin, kunnes toimintamallin käyttäminen muuttuu rutiininomaiseksi ja on osa lukion toimintaa.

 

Arviointitieto tukee toimintamallin käyttöönottoa

 

Toimintamalliin sisältyviä menetelmiä, lukiolaisten ja henkilökunnan kokemuksia ja saavutettuja hyötyjä sekä vaikutuksia arvioitiin kyselyillä, mittauksilla ja haastatteluilla.

Lukiolaisen OPAS uneen ja palautumiseen -työkirja sisältää menetelmät, jotka testattiin aiemmin OPAS-hankkeen Uni ja palautuminen -ryhmissä. Uni ja palautuminen -ryhmien aikana riittävästi nukkuvien lukiolaisten osuus kasvoi ja lukiolaiset olivat aiempaa harvemmin väsyneitä päivisin. Lukiolaiset kokivat nukahtamisen muuttuneen helpommaksi ja yöaikainen heräily oli vähentynyt. Ryhmään osallistuneista opiskelijoista kaksi kolmasosaa kertoi menevänsä aiemmin nukkumaan ja kolmannes oli muuttanut unirytmiään säännöllisemmäksi. Osa lukiolaisista koki, että unirytmin kohentuessa heillä oli voimavaroja kiinnittää huomiota myös muihin elintapoihin ja lisätä liikkumista arjessaan. ”Toivottavasti tämä ei jää tähän, näistä asioista pitäisi puhua myös jatkossa” kuului lukiolaisilta saamamme palaute.   

Uupuneen opiskelijan arvoitus pakopelistä saadun palautteen mukaan lukiolaiset olivat tyytyväisiä pakopeliin. Pakopelissä pidettiin erityisesti siitä, että oppitunnilla sai liikkua, peli toi vaihtelua opiskeluun ja peliä pelattiin ohjaajien jakamissa ryhmissä, mikä edisti opiskelijoiden kokemuksen mukaan ryhmäytymistä.

”Riittävästi nukkuvien lukiolaisten osuus kasvoi ja lukiolaiset olivat aiempaa harvemmin väsyneitä päivisin.”

Jatkuvan ryhmäytymisen menetelmistä on saatu positiivista suullista palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Opettajat ovat kokeneet menetelmät helppokäyttöisiksi ja toimiviksi. Opiskelijat ovat antaneet positiivista palautetta ryhmäytymisestä. Lisää arviointitietoa menetelmistä tulossa alkuvuodesta 2023.

Opiskelukykypajoissa toteutetun palautekeskustelun mukaan n. kaksi kolmasosaa lukiolaisista koki hyötyvänsä aikataulusuunnitteluharjoituksesta. Opiskelijat kertoivat, että opiskeluihin käytetyn ajan lisäksi on tärkeää huomata, mihin muuhun aikaa kuluu. Pienten taukojen huomioiminen omassa ajankäytössä sekä säännöllisen ruokailun ja riittävän unen määrä koettiin palautteissa merkittävinä opiskelukykyä edistävinä tekijöinä.

Mielenhyvinvointia edistävä Elämäni portfolio -menetelmää kokeiltiin ja arvioitiin osana ryhmänohjaajan, opon, terveystiedon ja psykologian tuntia.  Kokeilusta kerättiin palaute (n=102), vastaajia oli 82 (80%). Suurin osa (73,2 %) lukiolaisista kertoi saaneensa uutta näkökulmaa ja ymmärrystä menneisyyden työstämisestä. Lähes yhtä moni (70,8 %) sai Elämäni portfolion työstämisestä elämäänsä uutta näkökulmaa ja ymmärrystä tulevaisuuden suunnitteluun. Lisäksi lukiolaiset kokivat voivansa hyödyntää Elämäni portfoliota tulevaisuudessa (61 %). Elämäni portfolio selkiytti tulevaisuuden tavoitteita ja arvoja. Lukiolaiset kertoivat alkaneensa miettimään tulevaisuuttaan, sen suunnittelua ja tavoitteita.  Oppitunneille osallistuneet opettajat aikoivat heidän antamansa palautteen mukaan ottaa Elämäni portfolion osaksi oppituntejaan.

”Lukiolaiset kertoivat alkaneensa miettimään enemmän tulevaisuutta, se auttoi tulevaisuuden suunnittelussa ja auttoi näkemään, miten päästään tavoitteeseen.”

Hyvinvoiva lukio –toimintamalli tarjoaa valmiita ratkaisuja henkilökunnalle lukion hyvinvointityöhön ja säästää siten suunnitteluaikaa. Kehittämisessä mukana olleet lukioiden yhteyshenkilöt ovat kokeneet menetelmät hyvin työhönsä soveltuviksi. Vaikka menetelmät on kehitetty lukiolaisten kanssa, monet niistä sopivat hyödynnettäväksi myös muissa nuorten ryhmissä. Toimintamallin kehittäjät kokosivat nämä vinkit mallin soveltajille:

• Ota pieni pala toimintamallia käyttöösi.
• Jaa toimintamallin käyttöönoton vastuita lukiossa.
• Sovella toimintamallin sisältöjä omaan oppiaineeseesi.
• Älä lannistu, sinä riität.
• Sinun innostuneisuutesi välittyy opiskelijoihin ja päinvastoin.

”Hyvinvoiva lukio –toimintamalli tarjoaa valmiita ratkaisuja henkilökunnalle lukion hyvinvointityöhön. Menetelmät sopivat hyödynnettäväksi myös muissa nuorten ryhmissä.”